Musta, valkoinen vai vihreä?

Pihassa näyttää jo kovin keväiselle. Lumi on sulanut varjoisistakin paikoista ja nurmikko kuivunut muutaman päivän aikana. Pihasuunnitelmat eivät ole edenneet yhtä määrätietoisesti kuin luonnon oma prosessi. Terassi tosin on jo pesty.

Yhden, itseäni miellyttävän tuolin löysin Ikean valikoimasta ja ostopäätöksenikin olen tehnyt.Kunhan vain ehtisin Ikeaan asti. Tuoli on Ps-sarjan tuote, joka on ollut myynnissä jo muutama vuosi sitten. Välillä valimistus lopetettiin, mutta nyt taas sitä saa. Kyseessä on muovinen, Ps Vågö.

Tuolia on saatavana vihreänä, valkoisena ja mustana. Minulle tietenkin valkoinen. Se on helppo pitää puhtaana ja vesi valuu pois istuinosan keskellä olevan aukon kautta. Tuoli on UV-suojattu sekä haalistumaton. Jos tuoleja ostaa useamman, ne on helppo pinota talven ajaksi säilytykseen.Hintakin on huokea, vain 19,95,-.

Ihanasti pihalla

Kevään lähestyessä, puutarhatyöt alkavat olemaan ajankohtaisia ja ajatuksissa vilisee vihreitä ideoita.Kuvaavampaa on kyllä oikeastaan puhua puutarhaharrastuksesta, ei niinkää työstä.

Harrastelu myös kuvaa paremmin omaa osaamistasoani. Välillä valitettavasti tuntuu, että intoa on enemmän kuin taitoa. Tosin, kyllä näissäkin hommissa oppii ja kokemukset kasvattavat tietoutta.

Puu ruukussa

Puutarhassa kaiken a ja o, on huolellisesti tehty pohjatyö. Välillä haluaisi vain istuttaa kasvit, jotta saisi ihailla lopputulosta heti. Tämä ratkaisu harvemmin antaa pitkäkestoisen ilon, ellei sitten ruukkuun istuttamisesta puhuta.

Ruukkuun istuttamisesta tulikin mieleen:viime kesänä istutin kirsikkapuun isoon ruukkuun ja se oli terassin ainut kasvi. Rahat eivät menneet hukkaan kasvukauden päätteeksi, sillä puu löysi paikkansa syksyiseltä pihaltamme. Puu oli vehreä ja rehevä koko kesän ajan, tarjoten kauniiit kukat sekä muutaman mehevän kirsikan.

Ensi kesänä kirsikkamme jatkaa kasvua aurinkoisessa paikassa,talomme edustalla ja veikkaan, ettei tulevana kesänäkään terassillamme nähdä perinteisiä kesäkukkia.


Slow Gardening

Olen tuskaillut hitaasti etetenevän pihamme kanssa. Löysin kärsimättömyyteni tueksi slow gardening-ajattelun, joka on jatkoa 1980-luvun Italiasta lähtöisin olevalle slow food-elämäntavalle.

Tässä ei suinkaan ole kyse laiskottelusta,vaan siitä, että nautitaan kaikista puutarhatöistä,jokaisena vuodenaikana. Ja jotta kaikesta ehtii ja voi nauttia, asiat tehdään kiireettä, ilman stressaavaa aikataulua. Tämä pitkissä kantimissa olevan prosessi on kyllä kasvattanut sietokykyäni, vaikkakin välillä epäkohtien miettiminen saa minut tuhahtelemaan. Ensi kesän haaveissa siintää ainakin yrittien kasvatus, katsotaan miten onnistun tavoitteessani.

Design- tuotteita (ruoka)kauppareissulta

Mitä samaa on Ortexin saunakiululla ja Iittalan Jars purkilla?Molemmista pidän pelkistetyn muotokielen sekä käytännöl-
lisyyden vuoksi. Ortexin valikoima sisältää minulle sopivan määrän värivaihtoehtoja:musta ja valkoinen. Kerrankin siis tuote, jonka kohdalla minun on hankala päättää, kumman värin ostaisin.

Jars puolestaan on ihanan yksikertainen, mutta samalla niin käytännöllinen. Lasinen purkki on helppo pestä koneessa, tiivis kansi sulkee sisäänsä esim. myslit ja murot, niin ettei tuoksut tai kosteus pääse pilaamaan niitä ja ulkoasu on tyylikäs.

No, mutta se vastaus: Pentagon Design. Pentagon Design on yllättävän monen tuotteen, tilasuunnitelun ja logon takana.  Voisin lähes poikkeuksetta todeta, että mitä tahansa he ovat suunnitelleet, minun makuni kohtaa heidän tyylinsä kanssa. On mielenkiintoista löytää hyvin suunniteltu tuote, huokeaan hintaan,kauppareissun yhteydessä. Designin ei siis aina tarvitse olla kallista.

Ps. Kävin tänään upeassa, juuri valmistuneessa loft-talossa. Yksi iso tila, ilman väliseiniä. Mahtava, pelkistetty arkkitehtuuri, nerokkaita yksityiskohtia, isot ikkunat sekä paljon valoa.

Toteutunut unelma

Rakennusprojektit ovat aina yhtä koukuttavia, etenkin tämä. Olen saanut tehdä yhteistyötä jo kahdeksan kuukauden ajan, ensimmäistä taloaan rakentavan pariskunnan kanssa.

Olemme suunnitelleet yhdessä pintamateriaalit, kalusteratkaisut, yksityiskohdat sekä sisutuksen. Ratkaisut ovat moderneja, rohkeita, tyylikkään pelkistettyjä ja ennen kaikkea, hyvin ainutlaatuisia.

Tällä hetkellä pintamateriaaleja laitetaan paikoilleen ja tätä myötä talo muuttaa muotoaan lähes joka päivä. Rakennuksesta alkaa muotoutumaan haaveiden mukainen koti. On myös ihana seurata pariskunnan onnellisia ilmeitä, pitkäaikaisen unelman konkretisoituessa, juuri sellaisena kuin toivottiinkin. En itsekään malta odottaa, että kaikki on valmista ja saan toivottaa onnea uuteen kotiin.

Mustaa valkoisella

Värimaailmani on hyvin pelkistetty ja tyylini minimalistinen. Minulle vähemmän on enemmän. Valkoinen ympäristö on rauhallinen ja raikas, johon musta sopivassa suhteessa tuo oman jännitteensä.Valo, ilmavuus ja keveys luovat energisen olon ja antavat tilaa ajatuksille.

Ikkunat tuovat vuoden mittaan neljä kaunista taulua seinällemme. Joka kerta jaksan ihmetellä, kuinka harmoniset värit myös luonto on osannut itselleen luoda. Ikkunasta näkyvyää,sammaloitunutta kiveä, voisi tuijoitella kesäillat, kyllästymättä siihen lainkaan.

Esimerkillinen mies

On mukava tehdä toiset iloiseksi. Nähdä edes vähän vaivaa, tehdä jotain toista varten.Laittaa paikat kauniiksi, osoittaa teoilla, että odotit.


Kävin iltalenkillä ja jäin juttelemaan vanhan herran kanssa, joka kolasi kapeaa polkua juuri sataneesta lumesta. Polku ei ole vain hänen käytössään, vaan sitä käyttää kaikki, sillä se kulkee kunnan maan läpi. Mies on joka ilta, koko talven ajan huolehtinut, että polun varrella palaa lyhyissä kynttilät. Lyhdyt ovat ripustettu kauniisti heinäseipäisiin, jotka seuraavat toinen toistaan, suorassa rivissä.


Kevään tullen mies kertoi vaihtavansa seipäisiin kukkaistutukset, leikkaa ruohon polun varsilta ja kylvää osalle aluetta kukkien siemeniä. Hän totesi, että kaunista, hoidettua ympäristöä on mukavampi itsekin katsella ja aina on plussaa, jos se tuottaa iloa jollekin muulle tai jopa innostaa jonkun tekemään saman, oman alueensa ympäristössä.Näin hyvä leviää.Jäin suorastaan sanattomaksi.


Pyytettömät, kaikkia ilahduttavat teot ovat kiitoksen ja huomion arvioisia asioita.Asioita, joiden ansiosta saa katsoa peiliin ja nähdä itsensä kultainen kruunu päässä, ilman merirosvon silmälappua.

Tam Tam

Muistan kuinka isovanhempieni keittiössä oli tiimalasin muotoiset muovijakkarat. Mamma nosti istuimen kannen ja sujautti kannen alle muovipussit säilöön, kauppareissun päätteeksi. Jakkarat olivat kelta-punaiset. Muistan tuolit vieläkin kuin elisen päivän, sillä katselin niitä useasti. Tuolit palauttavat mielikuviini myös sen kotoisan tunnelman, joka vallitsi isovanhempieni luona.

Selailin syksyllä ulkomaalaista verkkokauppaa ja ilokseni löysin kaupan valikoimasta tutun jakkaran.Luulin, että kyseessä on niin retroileva tuote, ettei siihen törmää ainakaan uudistuotannon tiimoilta. En epäillyt hetkeäkään, päätin tilata sen, jo ihan tunnearvon vuoksi. Ennen kassaa, lisäsin ostoskoriin vielä toisenkin.

Tam Tam-jakkarat ovat löytäneet hyvin paikkansa. Toinen on sijoitettu eteiseen ja siihen voi istahtaa laittamaan kenkiä jalkaan. Toinen puolestaan on kylpyhuoneessa, milloin pesuaineiden säilytysalustana, milloin istuinalustana.

Katsoin myös hieman faktoja. Jakkaran on suunnitellut Henry Massonnet vuonna 1968 ja sitä on myyty maailmalla yli 12 miljoonaa kappaletta. Muutaman muunkin kotona saatat siis päästä istahtamaan Tam Tamin syliin.

Kesäaika

Kesäaika herättää pelkästään positiivisia ajatuksia: aurinko, lämpö, vihreys ja vehreys. Pohdittuani asiaa kuitenkin tarkemmin,voisin todeta, ettei ensi yö ole mikään mieluisa yllätys. Tunti tuntuu jo suurelta menetykseltä biorytmeissäni. Aikoinaan vanha kansa on kyllä ollut markkinointihenkistä väkeä. He ovat verhonneet tuon tunnin menetyksen mukavan sanonnan taakse "Kellot siirretään kohti kesää". Ikäväkin asia alkaa tuntumaan siedettävälle, kun sille saadaan järkevä syy. Kuka nyt ei olisi keskellä tätä kylmää ja pakkasta valmis uhraamaan tunnin, jos se on askel kohti  auringon lämpöä.

Tartu hetkeen

Rakastan yllätyksiä. Ne ovat elämän suola. On kutkuttavaa miettiä illalla sängyssä, mitä kaikkea päivään mahtui. Yleensä asioita, joista valtaosaa en olisi osannut odottaa. Olen spontaani ja pyrin elämään hetkessä. Puhkun intoa, kun joku soittaa ja pyytää minua tulemaan nyt heti kahville. Vastaus pääsääntöisesti on "TOTTAKAI!". Pakko myös myöntää, että useat elämäni parhaista asioista, ovatkin tulleet juuri sitä kautta, että olen tarttunut hetkeen.


Yhtä rutiinia pidän kuitenkin yllä. Kiireettömiä viikonloppuaamuja, jolloin kahvi ei lopu kesken ja ihanimmat sisustuslehdet vievät minut lumoaviin, kauniisiin ympäristöihin rentouttaen mielen.

Lumoavat kuvat

Kaikki kaunis ja ihana ovat minulle tärkeitä asioita. Olen visuaalinen ihminen. Ostan paljon lehtiä, mutta en siksi, että lukisin ne. Olen kuin pieni tyttö, joka selailee kuvia, poimien niistä ihanimmat ja kauneimmat asiat. Asioita, joihin saatan palata vielä kymmeniä kertoja, työhuoneessani istuen.